| 21.6.2013 |
Miksi mieli vastustaa?
Egon heiniä! Tuo viheliäinen kaveri, joka asuu meissä. Tuo osa meissä, jota harva oikeastaan tuntee ja tunnistaa, vaikka käyttää sitä joka hetki. Yleensä siitä ei haluta puhua. Se on ikään kuin tabu, jonka olemassaoloa ei halua myöntää. Mutta vain tunnistamalla ja tunnustamalla sen voima heikkenee.
Yleinen käsitys on, että egon toimintaa on ainoastaan itsensä ylentäminen. Todellisuudessa kuitenkin se on paljon laajempi. Ego on aivan kuin toinen henkilö sisällämme. Se haluaa olla ohjaksissa ja suojelee itseään kaikin mahdollisin tavoin. Se hyökkää kaikkea sitä vastaan, minkä kokee uhkaksi. Se haluaa, että uskomme siihen, jotta se voi pysyä hengissä.
Kaikki seuraavat tunteet muodostuvat egon toimesta: Itsensä väheksyminen, syyllisyys, epävarmuus, pelot, viha, tarve olla oikeassa, tarve korostaa itseään, hyökkäys, ärtymys, ylemmyydentunne, paremmuudentunne, ylpeys, tuomitseminen, kateus, katkeruus, anteeksiantamattomuus, häpeä, egoistinen rakkaus jne. Lista on pitkä. Tämä ”kaveri” on mestari naamioimaan itseään, jotta uskoisimme siihen. Se antaa meille aina välillä hyviä tunteita, jotta pysyisimme sen ohjaksissa, mutta nuo tunteet eivät koskaan säily, sillä ego ei ole totta.
Se mikä on todellista tulee rakkaudesta. Siitä puhtaasta rakkaudesta josta ego ei tiedä mitään. Se kokee tuon rakkauden uhkana sillä hyväksymällä sen, se tekee itsestään tarpeettoman.
Avain tuohon sydämen yhteyteen missä rakkaus ja ilo asuu, on egon tunnistaminen. Omien ajatusten tarkkaileminen ja niiden kyseenalaistaminen. Aina, kun törmäät tilanteeseen, jossa jokin toisten sanoma tai tekemä asia saa sinut ärtymään tai kiukustumaan, olet juuri tunnistanut puolustautuvan egosi. Ego ei myöskään anna arvostella itseään, joten joudut ensin tekemään hartiavoimin työtä sen paljastamiseksi ja myöntämiseksi itsellesi. Kun myönnät olevasi väärässä tai, että kyseenalaistat itse omat ajatuksesi, ego helposti keksii tuhat selitystä oikeuttaakseen ja puolustaakseen itseään. Sinun tulee olla äärettömän rehellinen itsellesi.
Jos pystyt näkemään, että sinä et ole sinun ajatuksesi. Kun hiljennyt hetkeksi ja seuraat mitä mielessäsi pyörii, huomaat, että kykenet tarkkailemaan mitä ajattelet. Se todellinen osa sinua on juuri tuo tarkkailija. Se vain seuraa hiljaa kaikkea mitä tapahtuu. Et voi olla ajatuksesi jos kerran pystyt tarkkailemaan niitä. Tämä auttaa monesti oivallukseen, että me itse voimme valita ne ajatukset joille annamme huomiomme. Se on vain mieli, joka kuljettaa kauttaan sitä yhtä yhteistä tietoisuutta, jossa kaikki olemme kiinni. Meillä on valta valita, mitä sieltä poimimme käyttöömme.
Jos jokin ajatus saa olomme tuntumaan epämukavalta, älä ajattele sitä! Valitse jotain muuta. Tämä kaikki vaatii harjoitusta ja työtä, mutta ajan kanssa se tulee helpommaksi ja muuttuu luonnolliseksi tavaksi toimia. Tästä valtavasta tietoisuudesta missä kaikki informaatio jo on, me poimimme ajatuksemme ja ne ajatukset joihin uskomme, muuttuvat uskomusjärjestelmäksemme. Nämä uskomukset joko ovat meille avuksi ja hyödyksi tai estävät meitä elämästä vapaana. Näiden uskomusten merkitys on niin paljon suurempi, kuin mitä yleisesti vielä tiedetään ja hyväksytään.
Suurin osa uskomuksistamme on alitajuntamme puolella ja muodostunut tapahtumista ja olosuhteista jossa olemme kasvaneet. Kaiva ne kaikki esiin ja kyseenalaista ne.
Kun koet ikävän tunteen, pysähdy hetkeksi ja tarkkaile mitä juuri silloin ajattelit. En pyydä ketään uskomaan asiaan pelkän lukemisen perusteella, vaan näkemään hiukan vaivaa testaamalla asiaa käytännössä omassa elämässään.
Jos koet vastustusta johonkin asiaan tai voimakasta halua olla eri mieltä, johtuu se yleensä siitä, että et kykene ymmärtämään tilannetta (toisen näkemystä, tapahtumaa jne.) omalla mielelläsi ja silloin ego määrittelee tilanteen vääräksi. Harmonisessa tilassa jossa ego on palautettu sen alkuperäiselle paikalleen työvälineenä, kuuntelet tai seuraat tilannetta antamatta sille arvoa (hyvä tai huono, oikea tai väärä). Sen sijaan olet läsnä ja hyväksyt erilaisuuden ja poimit siitä itsellesi sen informaation mitä tarvitset ja jätät loput omaan arvoonsa.
Tämän työn tuloksena yhä vähemmät asiat herättävät meissä ärsytystä ja tarvetta kritisoida. Pala kerrallaan pääsemme käsiksi harmonisempaan ja tasapainoisempaan elämään.
Alkutaival voi olla erittäin rankka, sillä ego uskottelee, että jos luovut sen hallinnasta, sinulle ei jää mitään. Todellisuudessa luovut vain niistä käsitteistä itseäsi, muita ja maailmaa kohtaan, jotka ovat elämällesi esteenä. Jäljelle jää todellinen vapaus ja rakkaus, jota mieli ei voi asettaa karsinaan.
Sinä olet ikuinen, olet puhdasta rakkautta, olet kaikissa ja kaikessa. Olet.
~Mila Boström~
Jaa:
Seuraa:
