| 28.7.2014 – 14:31 |
Kulkeeko ajattelusi ikään kuin itsestään kauttasi, pohjautuen niihin käsityksiin ja uskomuksiin mitkä sinulla jo on? Vai oletko edes tullut ajatelleeksi koko asiaa? Jos näin on, et ole ainoa.
Epäkohtia on maailma täynnä. Kaiken havaitsemamme perusteella luomme omat käsityksemme tilanteista ja asioista. Mutta miten saavutamme mielipiteemme? Tietämättämme vertaamme havaintoamme siihen tietoon mitä olemme itsellemme elämämme aikana omaksuneet ja peilaamme tapahtumia aina tämän kautta. Näin muodostuu oma käsityksemme asiasta, mutta mitään takeita sen totuudesta ei ole. Tästä syystä samasta asiasta syntyy erilainen näkemys ja mielipide eri ihmisten kohdalla.
Jos pysähtyy miettimään tätä seikkaa niin huomaa kuinka turhaa kiistely erilaisista asioista oikeastaan on. Emme mitenkään voi saada yhtä tapahtumaa samaksi kaikille katsojille. Jokaisella on erilainen mekanismi ja elämänkokemus sen tulkitsemiseksi. Tämä seikka jo itsessään avaa paljon suuremman ymmärryksen elämän moninaisuutta ja kokemusten vaihtelevuutta kohtaan jos vaan tulemme sitä ajatelleeksi. Tämän ymmärtämällä, armollisuus toisia kohtaan lisääntyy ja meidän on helpompi murtaa egolta jälleen yksi kulma, mikä on hankaloittanut omaa elämäämme. Yksi asia vähemmän puolustettavana.
Ajattelemme paljon, mutta hyvin vähän annamme aikaa oikeanlaisten asioiden ajattelulle. Käytämme vain päätämme vaikka viisaus tulee sydämeltä. Luotamme sokeasti omaan arviointikykyymme sillä sehän tuntuu niin itsestään selvän oikealta ja selkeältä. Syy tähän on se, että minulla on kokemus vain omasta kokemisestani, enkä tule ajatelleeksi, että jokainen kokee omaansa yhtä ehdottomana totena. Suurimmat tuskat koemme juuri näiden näkemyksien puolustustehtävissä. Kuinka paha olo voikaan tulla, kun joku ei vaan suostu näkemään ja ymmärtämään mitä tarkoitan. Vai onkohan se päinvastoin?
Tietoisuuden kohoaminen ja ymmärryksen kehittyminen alkaa juuri sillä hetkellä, kun opimme kyseenalaistamaan OMAN ajattelutapamme, emme pelkästään toisten. Toisten ajatteluun ei meillä ole minkäänlaista valtaa, mutta täysi valta omaamme. Älykkyyttä on huomata, että, kun teen muutoksen itsessäni, koko kokemiseni muuttuu. Samalla huomaan, että MINÄ olenkin se kenellä on kaikki avaimet käsissään oman elämäni muuttamiseksi. En ole kenenkään armoilla, oli olosuhteet mitkä tahansa.
Olemme jumittuneet siihen tietoisuuteen mikä meillä on juuri siksi, ettemme ole tulleet ajatelleeksi, että voisimme opetella ymmärtämään yli sen minkä ymmärrämme. Jumiutuneena elämä alkaa tuntumaan tylsältä. Mikään ei oikein tyydytä ja kaikki on vain samaa. Ne ei ole meidän kokemiset ja tekemiset mitkä tämän tyhjiön täyttää vaan OIVALTAMINEN! Oivaltaminen tuo sellaista iloa, mitä mikään tekeminen ei voi korvata. Lisäksi se ruokkii itseään ja heräämme haluamaan lisää. Tätä on tietoisuuden kohoaminen.
Unohdamme epäkohdat, näennäiset ulkopuoliset esteet ja korjattavat ihmiset ympärillämme. Keskitymme sen sijaan kehittämään omaa ymmärrystämme kohti vapautta kaikista meitä hallinneista tunteista ja käsitteistä. Olemme ahkeria kaikessa muussa paitsi ajattelussa. Puolustamme omia ajatuksiamme viimeiseen saakka, uuvutamme itsemme tässä taistelussa ja teemme sen oman hyvinvointimme, ilomme ja terveytemmekin kustannuksella. Miksi? Mitä tapahtuisi jos emme niin tekisi?
Kesää on vielä jäljellä ja ehkä myös lomia. Parasta ja arvokkainta mitä voit antaa itsellesi on pysähtyä ajattelemaan. Ajattelemaan sydämellä ja koko olemuksella. Miettimään elämän tarkoitusta, omaa ajattelutapaa ja ensin vain huomata, huomata ja huomata vielä lisää.
Vinkki: Kun keskityt ajattelemaan niin huomioi, etsitkö jotain mikä tukee omaa jo olemassa olevaa näkemystäsi. Jotain mitä sinun on helppo hyväksyä sellaisenaan. Puolustatko näkemystäsi? Tämä kertoo siitä, että pyörität sitä mitä jo tiedät sen sijaan, että pyrkisit ymmärtämään jotain uutta ja siten laajentamaan ymmärrystäsi
Aurinkoista ja oivaltavaa loppukesää kaikille
– Maailma muutetaan ajatus kerrallaan –
Jaa:
Seuraa:
