{"id":399,"date":"2017-07-04T13:46:10","date_gmt":"2017-07-04T10:46:10","guid":{"rendered":"http:\/\/mindmaster.fi\/?p=399"},"modified":"2017-07-04T13:46:10","modified_gmt":"2017-07-04T10:46:10","slug":"havainnot-ennen-tarinoita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/havainnot-ennen-tarinoita\/","title":{"rendered":"Havainnot ennen tarinoita"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

On h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, kuinka minimaaliseksi aistihavainnot tulivat, kun pyydettiin katsomaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mist\u00e4 voi olla varma. Havaintoa ennen, kuin sille alkaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 tai kuvailua mist\u00e4 kysymys. T\u00e4t\u00e4 harvoin tulee katsoneeksi, sill\u00e4 tarinat ovat kehittyneet niin vahvoiksi kylki\u00e4isiksi mieleemme. Riisumalla ne, voi kuitenkin saada selkeytt\u00e4 siihen mit\u00e4 on ja sen j\u00e4lkeiselle kuvittelullemme. Nimilappu, mik\u00e4 on laitettu kuvailemaan kaikkea havaittua on k\u00e4tev\u00e4 kommunikointiin, mutta uskottuna kohteen rajoittuvan siihen, tekee siit\u00e4 jo muuta kuin mit\u00e4 se on.<\/p>\n

N\u00e4k\u00f6aisti<\/strong><\/p>\n

N\u00e4keminen muodostuu v\u00e4reist\u00e4. V\u00e4ris\u00e4vyjen avulla muodot erottuvat toisistaan. Lis\u00e4ksi liike on havaittavissa. N\u00e4m\u00e4 ovat suorat havainnot, kun mielen tarinaa ei ole liitetty mukaan.<\/p>\n

Kuuloaisti<\/strong><\/p>\n

\u00c4\u00e4ni\u00e4 kuuluu. T\u00e4m\u00e4 on kuuloaistin suora havainto.<\/p>\n

Makuaisti<\/strong><\/p>\n

Erilaiset maut maistuvat. T\u00e4m\u00e4 on makuaistin suora havainto.<\/p>\n

Tuntoaisti<\/strong><\/p>\n

Keho tuntee, kun jokin koskettaa. T\u00e4m\u00e4 on tuntoaistin suora havainto.<\/p>\n

Hajuaisti<\/strong><\/p>\n

Tuoksut havaitaan. T\u00e4m\u00e4 on hajuaistin suora havainto.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 ovat kehon 5 ulkoisiin \u00e4rsykkeisiin reagoivaa aistia. Lis\u00e4ksi suoraan havaittavia asioita ovat: Keho on, ajattelu tapahtuu sek\u00e4 tunteet tuntuvat.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 oikeastaan ovat asiat, jotka voimme varmuudella sanoa ilmenev\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 havainnot pystyy jokainen ihminen toteamaan ilman erimielisyyksi\u00e4. Kaikki muu kuvailu on jo mielemme tuottamia tarinoita, jotka v\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t suoraa havaintoa. Kaikki tarinat ovat illuusiota eli mielikuvitusta. Ne pohjautuvat aistien tuomien tunteiden kautta opittuihin uskomuksiin ja mieltymyksiin. Tarinat pohjautuvat k\u00e4sityksiin oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 ja huonosta. Kaikki t\u00e4m\u00e4 on el\u00e4m\u00e4n aikana luodun uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4n tulkintaa.<\/p>\n

Ihminen on tullut kokemaan el\u00e4m\u00e4\u00e4 aistiensa v\u00e4lityksell\u00e4. Aistivariaatiot ja jokaisen aistin nyanssit auttavat navigoimaan ja ohjaamaan niiden tuomien impulssien avulla valintoihin. Siksi my\u00f6s hyv\u00e4, huono sek\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4 ja ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 palvelevat valintaa. Valinnat tapahtuvat suoraan havaintojen pohjalta itseohjautuvasti eik\u00e4 suinkaan erillisen \u00b4min\u00e4n\u00b4 tekem\u00e4n\u00e4, kuten kuvittelemme.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Pienell\u00e4 lapsella ei viel\u00e4 ole m\u00e4\u00e4ritteit\u00e4 havainnoilleen. H\u00e4n tunnustelee, haistaa, maistaa kaikkea havaitsemaansa. Niiden aistimusten pohjalta h\u00e4n oppii, mik\u00e4 miellytt\u00e4\u00e4 ja mik\u00e4 ei. Oppii varomaan sellaista, mik\u00e4 tuottaa kipua. Silti siin\u00e4 vaiheessa ei viel\u00e4 synny ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 m\u00e4\u00e4ritteit\u00e4 kokemiselle. He pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hahmottavat milt\u00e4 mik\u00e4kin tuntuu, jonka avulla oppii navigoimaan kehokokemuksessa. Kokeminen on neutraalia havainnointia eik\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 edes kysymyksi\u00e4 `mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on?` tai `miksi t\u00e4m\u00e4 tuntuu t\u00e4lt\u00e4?`. Koetaan, opitaan ja jatketaan eteenp\u00e4in. Lapsella ei viel\u00e4 ole erillist\u00e4 `min\u00e4\u00e4` kokemassa, vaan tietoisuus tutustuu itseens\u00e4 kehon kautta. \u00b4Min\u00e4\u00b4 opetetaan meille ja rakentuu mieliss\u00e4mme vasta hieman my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Kuka olin ennen kuin minusta tuli \u00b4min\u00e4\u00b4? Keho aisteineen oli jo silloin kuten el\u00e4m\u00e4n kokeminenkin. Ainoa mik\u00e4 puuttui, oli k\u00e4sitys erillisest\u00e4 min\u00e4st\u00e4 tai itsest\u00e4. Kokeminen oli pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kokemista. Niin sen kuuluisikin olla. \u00b4Min\u00e4\u00b4 on egomielen harhainen k\u00e4sitys johon opimme uskomaan. V\u00e4hitellen se vahvistuu niin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4ksi, ettei huomaa ryhtyneens\u00e4 uskomaan johonkin, mit\u00e4 ei ole. \u00b4Min\u00e4n\u00b4 vahvistuessa yhteyden havaitseminen tietoisuuteen heikkenee. Se voi kadota l\u00e4hes kokonaan jolloin olemme t\u00e4ysin harhaa yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n mielen armoilla. Uskomme mielemme selityksiin havainnoista ja varsinaiset suorat havainnot merkityksineen sekoittuvat tarinoiden joukkoon. N\u00e4in hukkaamme kontaktin osaamme, joka tiet\u00e4\u00e4. Silloin ryhdymme etsim\u00e4\u00e4n tietoa ulkopuoleltamme ja kyselemme jatkuvasti muilta. Tiet\u00e4minen hukkuu luulemisen ja kuvittelemisen alle. Mielipiteet alkavat ohjaamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Navigointij\u00e4rjestelm\u00e4 on peittynyt illuusiomielen alle. Aistit heikentyv\u00e4t ja niist\u00e4 j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle vain murto-osa alkuper\u00e4isest\u00e4\u00e4n. Alamme uskomaan havaintojen kuvauksiin pit\u00e4en niit\u00e4 totena. Varsinainen n\u00e4keminen j\u00e4\u00e4 huomaamatta. Ainoa tie l\u00f6yt\u00e4\u00e4 takaisin tiet\u00e4miseen ja tietoisuuteen on suora katsominen mit\u00e4 on ja mit\u00e4 ei ole. Se on matka takaisin sis\u00e4lle puhdistamalla mielikuvituksen tuomat uskomukset, sek\u00e4 toteamalla niiden olevan vain tarinoita. Havaitsemalla, ett\u00e4 mieless\u00e4mme on selostaja, joka puuttuu kaikkeen ja m\u00e4\u00e4rittelee kaikkea. Ne ovat vain ajatuksia, eik\u00e4 niihin tarvitse uskoa. Vasta uskomalla niihin, ne alkavat vaikuttamaan todellisilta ja kokemisemme alkaa muotoutua niiden mukaiseksi.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4n suorittaminen alkaa astumaan kuvaan. Pyrkimyksen\u00e4 jatkuvasti ylitt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4. Ne tuntemukset, jotka ovat tarkoitettu ilmaisemaan, milloin on hyv\u00e4 tehd\u00e4 mit\u00e4kin unohtuvat ja ne tulkitaan joksikin, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4. Tehd\u00e4\u00e4n, vaikka tunne ilmaisisi muuta. J\u00e4rjelle on annettu valta tiet\u00e4\u00e4 ja kuvitellaan sen olevan el\u00e4m\u00e4mme ohjaaja. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n osana minua ja minuutta. J\u00e4rki on kuitenkin vain havaintojen pohjalta toimiva mekanismi, mik\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 asioita opitun pohjalta. Jos ei tunnista ajatusten aitoutta, joita sinne sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n, on lopputulos aina virheellinen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Olet ehk\u00e4 huomannutkin joskus, ett\u00e4 jotain asiaa ei huvittaisi tehd\u00e4, mutta j\u00e4rki kutsuu sit\u00e4 laiskuudeksi ja ylit\u00e4t tunteen pakottamalla itsesi tekem\u00e4\u00e4n. Kylki\u00e4isen\u00e4 on uskomus, ett\u00e4 olet parempi ihminen ja hyv\u00e4ksytty jos vaikutat ahkeralta. Toisinaan siin\u00e4 onnistuu, mutta tekeminen harvoin on mielek\u00e4st\u00e4, vaikka ylitt\u00e4minen tarjoaisikin j\u00e4lkeenp\u00e4in hetken mielihyv\u00e4n. Toisinaan taas sattuu jokin haaveri tai vahinko. Tunne yritt\u00e4\u00e4 ilmaista tietoisuudesta k\u00e4sin, ettei juuri nyt ole sopiva hetki. Kun oppii erottamaan tietoisen mielen toiminnan ja egon osuuden ajattelusta, tiet\u00e4\u00e4 milloin tunnetta ohjaa egomielen vastustus ja milloin tunne toimii oppaana. Intuitio vahvistuu ja intuitiota voisi mieluummin kutsua tietoisuudeksi. Sen tulisi olla vallitseva tilamme, mutta p\u00e4\u00e4osin se kuuluu vain hentona kuiskauksena, jonka j\u00e4rki kumoaa hyvin nopeasti. Yrit\u00e4mme heti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi pit\u00e4isi toimia n\u00e4in tai noin, vaikka intuitio ohjaa vain p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Syy selvi\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 my\u00f6hemmin eik\u00e4 aina lainkaan. `Min\u00e4` haluaa aina tiet\u00e4\u00e4 kaiken ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kaiken heti, vaikka tiedolla ei sill\u00e4 hetkell\u00e4 tee mit\u00e4\u00e4n. Tulisi vain toimia ohjauksen mukaisesti. J\u00e4lkeenp\u00e4in voi mietti\u00e4 syit\u00e4. Suora tiet\u00e4minen tai intuitio ei koskaan ohjaa meit\u00e4 toimimaan omaa tai muiden parasta vastaan. On opittava tunnistamaan ja luottamaan. Sama tekeminen, mik\u00e4 pakotettuna tuntuu raskaalta ja vastenmieliselt\u00e4, tuntuu oikeassa virtaavassa tilassa kevyelt\u00e4 ja mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Ei ole pieni\u00e4 tai suuria asioita. Olen havainnut, ett\u00e4 pienimmiss\u00e4kin tilanteissa ohjaus toimii jatkuvasti. On suorastaan j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n havainnoiden, miten t\u00e4t\u00e4 keho-mieli kokonaisuutta kuljetetaan. Intuitiota voi kutsua my\u00f6s aavistukseksi. Tietoisuus ohjaa monin eri keinoin. Kaikki pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n palvelee meit\u00e4, kun j\u00e4t\u00e4mme ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen valikoinnin pois ajatuksistamme. Loppujen lopuksi kaikki tunteet ja tapahtumat tulevat riippumatta siit\u00e4, olemmeko m\u00e4\u00e4ritelleet ne miellytt\u00e4viksi vai ep\u00e4miellytt\u00e4viksi. Tulisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n havaita, mit\u00e4 niiden avulla viestitet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u00b4Min\u00e4\u00b4 on k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen kommunikoinnin v\u00e4lineen\u00e4 eli pelkk\u00e4n\u00e4 sanana, mutta jos sen uskoo olevan todellinen erillinen ja erityinen persoona, alkaa vaikeudet.<\/p>\n

Ihminen opetetaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n vastavirtaan, vaikka my\u00f6t\u00e4virta veisi sinne minne tarkoitettu. Kun heitt\u00e4\u00e4 airot pois (luopuu min\u00e4-k\u00e4sityksest\u00e4\u00e4n ja sen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallasta), alkaa yht\u00e4kki\u00e4 tapahtumaan. Tarkkaan varjeltu erityinen omistaja yksikk\u00f6, osoittautuukin olleen suurin k\u00e4rsimyksemme yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4. \u00b4Min\u00e4n\u00b4painolasti on valtava vaikka kyseess\u00e4 on tyhj\u00e4 nimilappu, jonka t\u00e4ytteeksi on tungettu koko el\u00e4m\u00e4mme havaintopohjainen ajattelu. Se tarvitsee jatkuvasti lis\u00e4\u00e4 t\u00e4ytett\u00e4 pysy\u00e4kseen olemassa. Kun katsoo suoraan ja havaitsee, ettei sit\u00e4 ole edes havaittavissa, kykenee siit\u00e4 luopumaan. Usko siihen romahtaa eik\u00e4 sellaiseen, mink\u00e4 on huomannut valheelliseksi, voi en\u00e4\u00e4 koskaan uskoa uudelleen vaikka yritt\u00e4isikin. Raskaan sis\u00e4ll\u00f6ntuotantoty\u00f6n voi vaihtaa vapauteen. On vain ajan kysymys, koska valinta j\u00e4lkimm\u00e4iseen tapahtuu. Vasta silloin kykenee havaitsemaan, kuinka suurimmatkin ennen koetut ilon, onnen ja rakkauden tunteet, ovat vain pieni murunen siit\u00e4, mit\u00e4 voi kokea ilman identifioitumista `min\u00e4\u00e4n`.<\/p>\n

Kaikki on lopulta yksinkertaista.<\/p>\n

~Mila Bostr\u00f6m<\/em>~<\/h4>\nSeuraa: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"youtube\"<\/a>\"instagram\"<\/a><\/span>Jaa: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a><\/span>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

On h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, kuinka minimaaliseksi aistihavainnot tulivat, kun pyydettiin katsomaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mist\u00e4 voi olla varma. Havaintoa ennen, kuin sille alkaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 tai kuvailua mist\u00e4 kysymys. T\u00e4t\u00e4 harvoin tulee katsoneeksi, sill\u00e4 tarinat ovat kehittyneet niin vahvoiksi kylki\u00e4isiksi mieleemme. Riisumalla ne, voi kuitenkin saada selkeytt\u00e4 siihen mit\u00e4 on ja sen j\u00e4lkeiselle \u2026 Lue lis\u00e4\u00e4… → <\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-399","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-mindmaster-blog"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/399","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=399"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/399\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":406,"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/399\/revisions\/406"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=399"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=399"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=399"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}