{"id":109,"date":"2015-10-02T23:32:08","date_gmt":"2015-10-02T20:32:08","guid":{"rendered":"http:\/\/mindmaster.fi\/wp\/?p=109"},"modified":"2015-10-02T23:35:16","modified_gmt":"2015-10-02T20:35:16","slug":"armollisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/armollisuutta\/","title":{"rendered":"Armollisuutta"},"content":{"rendered":"

| 26.7.2014 – 01:35 |<\/p>\n

\u201dYht\u00e4\u00e4n sotaa ei ole syttynyt kirjoitusvirheest\u00e4, ennen kuin joku on huomauttanut siit\u00e4\u201d
\n-Mila-\u00a0<\/em><\/p>\n

Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 tyytyv\u00e4isyytemme on kiinni yh\u00e4 pienemmist\u00e4 ja pienemmist\u00e4 yksityiskohdista. Huomaamme kaikki pilkkuvirheet ja kiirehdimme oitis osoittamaan ne. Asioissa, joissa kukakin kokee ja n\u00e4kee tuota huomauttamisen tarvetta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mik\u00e4 ihme saa meid\u00e4t takertumaan yksityiskohtiin, jolloin kokonaisuus ja itse viesti menee suurelta osalta ohi. N\u00e4emme kuoren ja arvostelemme sit\u00e4, jolloin sis\u00e4lt\u00f6 j\u00e4\u00e4 n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4. Lis\u00e4ksi raahaamme arvosteluntarpeen synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4 tuomitsemisen tunnetta mukanamme viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Totuus on, ettei arvostelu koskaan tuo hyv\u00e4\u00e4 tunnetta. Se voi hetkellisesti ruokkia egoa ja saada itsens\u00e4 tuntemaan itsens\u00e4 v\u00e4h\u00e4n paremmaksi, kun oli niin n\u00e4pp\u00e4r\u00e4, ett\u00e4 huomasi jonkun toisen virheen. N\u00e4m\u00e4 huomautukset tehd\u00e4\u00e4n viel\u00e4 yleens\u00e4 kovaan \u00e4\u00e4neen, jotta yleis\u00f6ksi saadaan mahdollisimman monta kuulijaa, jolloin egopalkinto on suurempi. Tuo tunne muuttuu kuitenkin hetken kuluttua p\u00e4invastaisekseen. Monesti pieneksi alavireisyydeksi, kun tuo \u201dmin\u00e4 olen \u00e4lyk\u00e4s ja fiksu\u201d fiilis haihtuu j\u00e4lleen pois. Koska ego saa ravintonsa juuri t\u00e4llaisesta ajattelusta, se vahvistaa itse\u00e4\u00e4n ja vaatii lis\u00e4\u00e4. Tulee jatkuvasti lis\u00e4\u00e4 yksityiskohtia joista huomauttaa, tilanteita joita korjata, ihmisi\u00e4 joita arvostella. Unohtamatta itse\u00e4, jonka kimpussa viet\u00e4mme suurimmat arvosteluhetkemme.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Todellisuudessa t\u00e4llainen asioihin takertuminen ja ep\u00e4kohtien ker\u00e4ily ei koskaan palkitse ket\u00e4\u00e4n. Ei kohteena olevaa eik\u00e4 arvostelijaa. Se on t\u00e4ysin turha syv\u00e4lt\u00e4 kumpuama negatiivisen refleksi, mik\u00e4 tunnistamattomana jyr\u00e4\u00e4 aina esiin pienenkin mahdollisuuden saapuessa. Niin kovasti etsimme merkityst\u00e4 itsellemme asettamalla itsemme parempaan asemaan kohteeseen n\u00e4hden. Mutta mik\u00e4\u00e4n t\u00e4llainen ei lopulta tyydyt\u00e4 tarvettamme. Tuo tarve on t\u00e4ysin egon hallitsemaa aluetta ja sielt\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin. Jos emme roikkuisi niin tiukasti kiinni omissa n\u00e4kemyksiss\u00e4mme, jos olisimme valmiita luopumaan omasta egoismistamme niin huomaisimme upean maailman ja poimisimme sielt\u00e4 arvioinnin kohteeksi niit\u00e4 asioita, jotka miellytt\u00e4v\u00e4t meit\u00e4. Sen sijaan, ett\u00e4 kilautan kaverille kertoen, kuinka kamalan taulun olin n\u00e4hnyt ja kuinka helposti olisin osannut tehd\u00e4 sellaisen vaika itse. Ja millaista hintaa siit\u00e4 pyydettiink\u00e4\u00e4n. Mik\u00e4 saa ihmisen puhumaan t\u00e4llaisesta? Miksei h\u00e4n kertonut niist\u00e4 muista tauluista, jotka koki kauniiksi? Ego haluaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aina ep\u00e4kohdan ja virheit\u00e4, joiden kimppuun se k\u00e4y hanakasti ja n\u00e4in puolustaa omaa olemassaoloaan.<\/p>\n

Jokainen tiet\u00e4\u00e4, ettei arvostelu ja virheist\u00e4 huomauttaminen tunnu kenest\u00e4k\u00e4\u00e4n mukavalta. Olemmeko niin tuomitsevia ja erillisi\u00e4, ett\u00e4 olemme valmiita itsekkyyteen piittaamatta toisten ihmisten hyvinvoinnista. Jos tilanne kehittyisi kuitenkin siten, ett\u00e4 \u201dmin\u00e4 itse\u201d olisin tuon arvostelun kohteena, loukkaantuisin syv\u00e4sti. Onko \u201dmin\u00e4 itse\u201d niin paljon t\u00e4rke\u00e4mpi, kuin tuon toinen? Olisiko mahdollista tiedostaa nuo arvosteluntarpeet, kun ne yritt\u00e4v\u00e4t kohota kokemukseemme ja yksinkertaisesti valita toisin. Huomata se ja sivuuttaa se. Ne ajatukset eiv\u00e4t pohjaudu muuhun, kun omaan sis\u00e4iseen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydentunteeseen ja kateuteen. Kovasti arvostelevan ihmisen seurassa ei edes ole miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 olla. Vaadimme helposti muilta t\u00e4ydellisyytt\u00e4 ja oman mielemme mukaista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 tai tapahtumaa, mutta emme kest\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 he saattavat tehd\u00e4 samoin meille. Meid\u00e4t pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 kokonaisuudessaan, mutta itse saan olla valikoiva muiden suhteen?<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mielen mekanismien, ajatusmallien ja niiden toimintatapojen tunteminen voi todellakin muuttaa t\u00e4ydellisesti el\u00e4m\u00e4si. Voit vapauttaa juuret ja huomata, ett\u00e4 tarve onkin h\u00e4vinnyt. N\u00e4in alat n\u00e4hd\u00e4 maailmaa ja tapahtumia aivan uudella tavalla. Ep\u00e4kohdat ik\u00e4\u00e4nkuin katoavat taustaan ja l\u00f6yd\u00e4tkin juuri sit\u00e4 mik\u00e4 sinua kiehtoo. Voit siis nauttia hyvist\u00e4 asioista ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 muut huomiotta. N\u00e4in tutustumalla tapoihimme ja ajatusmalleihimme, voimme pala kerrallaan muuttaa el\u00e4m\u00e4nlaatumme t\u00e4ysin uudeksi.<\/p>\n

Kun ryhtyy havainnoimaan millaisia ajatuksia ajattelee ja seuraamaan mit\u00e4 tunteita ne itsess\u00e4 het\u00e4tt\u00e4, niin voi l\u00e4hte\u00e4 juurille purkamaan tekij\u00f6it\u00e4 pois. Se vaatii kyll\u00e4 tietoista ty\u00f6t\u00e4, mutta sen parempaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ei voi olla. Meill\u00e4 ei oikeasti ole hajuakaan mit\u00e4 onni, ilo ja rakkaus todellisuudessa on, sill\u00e4 olemme t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tutustuneet egon tarjoamiin variaatioihin niist\u00e4. Ja ne tunnetilat eiv\u00e4t koskaan ole pysyvi\u00e4. Tulee ja menee, jonka j\u00e4lkeen tulee pettymys siihen, ett\u00e4 ne katosi.<\/p>\n

Me emme tied\u00e4 vapaudesta mit\u00e4\u00e4n, ennen kuin olemme puhdistaneet mielest\u00e4mme kaiken sen moskan, mit\u00e4 olemme sinne matkanvarrella ker\u00e4nneet. Toivon syd\u00e4mest\u00e4ni tapaavani kaikki ne ihmiset, jotka ovat todella halukkaita oppimaan lis\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, siit\u00e4 kuinka mieli meit\u00e4 rajoittaa ja l\u00e4htem\u00e4\u00e4n egostaan luopumismatkalle. Olen auttamassa enk\u00e4 koskaan kyll\u00e4sty aiheeseen. Se on el\u00e4m\u00e4\u00e4 <3<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Maailma tarvitsee nyt paaaaaljon armollisuutta, kun katsoo kaikkea mit\u00e4 on k\u00e4ynniss\u00e4. Meid\u00e4n tulee pysy\u00e4 tyynen\u00e4 ja olla lis\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sekasorron voimaa. Tarvitsemme uudenlaisen l\u00e4hestymistavan mukanaan tuomaa uskoa ja luottamusta sek\u00e4 ennen kaikkea valtavaa rakkautta korjaamaan t\u00e4m\u00e4 egoistisuuden aikaansaannos. Kaikki alkaa pienist\u00e4 asioista ja kaikki alkaa itsest\u00e4. Oletko valmis? Ja muista, ett\u00e4 et ole yksin.<\/p>\n

-Mila Bostr\u00f6m-<\/em><\/h5>\nSeuraa: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"youtube\"<\/a>\"instagram\"<\/a><\/span>Jaa: \"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a><\/span>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

| 26.7.2014 – 01:35 | \u201dYht\u00e4\u00e4n sotaa ei ole syttynyt kirjoitusvirheest\u00e4, ennen kuin joku on huomauttanut siit\u00e4\u201d -Mila-\u00a0 Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 tyytyv\u00e4isyytemme on kiinni yh\u00e4 pienemmist\u00e4 ja pienemmist\u00e4 yksityiskohdista. Huomaamme kaikki pilkkuvirheet ja kiirehdimme oitis osoittamaan ne. Asioissa, joissa kukakin kokee ja n\u00e4kee tuota huomauttamisen tarvetta. Mik\u00e4 ihme saa meid\u00e4t \u2026 Lue lis\u00e4\u00e4… → <\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"spay_email":"","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-109","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-mindmaster-blog"],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":116,"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/109\/revisions\/116"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mindmaster.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}