Elämä on energiatanssi

Tietoisuus on muuttumassa. Ymmärryksemme olemassaoloa kohtaan muuttuu.
Eripuolilta nousee yhä useammin esille informaatiota, joissa ihmiset kuvaavat samansuuntaisesti kokemisensa muuttumista. Viimeisimpänä huomiota herättänyt Jim Carreyn haastattelu.

Facebookin linkki videoon löytyy tästä:
https://www.facebook.com/groups/359875427438237/permalink/1479991915426577/

Tämän jälkeen hän avasi sanomansa sisältöä seuraavasti:
http://www.thewrap.com/jim-carrey-tells-us-what-he-meant-in-that-bizarre-viral-interview/
Tässä linkissä klikkaa pienestä videokuvasta ensin ääni päälle. Se on oletuksena mykistettynä.

Kaikki on liikkeessä olevaa energiaa, jonka kautta tietoisuus kokee itseään mitä moninaisimpina muotoina.
Ei meitä erota muusta olevasta kuin kykymme ajatella ja ennen kaikkea, ajatella ykseydestä poikkeavasti.
Erillisyys on ajattelumme tuotosta, jota tiukimmin ylläpitää minä-käsite. Sana, joka näyttää hallitsevan kaikkea. Mitään minää ei ole olemassa. Maailma on aistihavaintojen aikaansaama elokuvanäyttämö.
Energiatanssi, jossa kaikki muuttuu ja liikkuu jatkuvasti. Se on täynnä elämää ja jatkuvaa muutosta.
Se ei ole kenenkään hallitsemaa vaikka illuusiossamme kuvittelemmekin hallitsevamme siitä jotain.

Minä on vain käsite, jota käytetään kommunikoinnissa kuten muitakin sanoja. Se ei ole mikään erillinen olento tai omistaja. Sama energia leikkii niin tämän kehon kautta kuin kasvien, eläinten, hyönteisten, luonnon elementtien ja koko maailmankaikkeudenkin kautta. Kehomme aistit vain näyttävät tuon energialeikin väreinä, tuoksuina, ääninä, makuina sekä tuntemuksina ja tunteina.
Näitä ajattelu kuvailee sanallisesti.
Eivät sanat ole totuutta. Sanat ovat rakentuneet havaintojen päälle ilmaisemaan tätä hulvatonta energiatanssia. Mikään ei ole erillään mistään.

Kun sukeltaa syvälle sisimpäänsä katsomaan mitä todella on, saattaa se olla shokki älylliselle ajattelullemme. Minää ei ole, mikä tässä sitten toimii? Vastaus on yksinkertainen. Elämä virtaa täysin tietoisuuden ohjaamana vaikka ego-minästään luopuukin. Ei puu lakkaa olemasta, vaikka siltä poistettaisiin nimilappu. Ei kissa tiedä olevansa kissa, eikä murehdi olemassaoloaan vaikka ihmisen kaltaista ajattelua ei ole. Kaikki on ja elää kuten kuuluukin. Vain ihminen voi kuvitella olevansa erillään kaikesta muusta.
Vain minä voi kuvitella olevansa vastuussa päätöksistä, tekemisistään, tuntemuksistaan ja aivan kaikesta, mitä energiatanssi tarjoaakaan. Vain ego-minä voi kuvitella voivansa kehittää itsestään paremman version. Miten se, mikä on kuviteltua, voisi muuttua paremmaksi?
Ainoa keino vapautua, on lakata kuvittelemasta. Olen oppinut kuvittelemaan itseni erilliseksi ja nyt vain lakkaan kuvittelemasta. Puff, se mitä ei koskaan ollutkaan, katoaa. Silti kaikki kokeminen jatkuu, kuten ennenkin. Ei vaan jää mitään puolustettavaa, vahingoittuvaa, parannettavaa, kehitettävää tai mille hamuta arvoa. Erillinen kuviteltu minä tarvitsee jatkuvasti jotain. Sen tarvitsee löytää merkitys kaikelle. Itselle ja elämälle.
Merkitys on tässä ja nyt. Kaikki mitä on ja juuri nyt tapahtuu on tuo merkitys, jota etsitään. Kaikki muu on vain uskomusta jostain vielä suuremmasta merkityksestä. Se on niin suuri minän tarve, ettemme huomaa olevamme jo kaikki mitä on.

Kun kokee minän harhan luonteen ja havaitsee sen kuvitellun sisällön, on se hyvin vapauttavaa. Kuin suuri taakka putoaisi hartioilta. Etsiminen lakkaa. Samalla egorakenteet alkavat murtumaan. Kaikki se millä on yrittänyt ylläpitää erillistä arvoaan, alkaa menettää merkitystään. Tulee syvä ymmärrys, että kaikki mitä olemme tavoitelleet hyvän ihmisen sisällöksi, on vain mielen tuotosta. Itsensä kehittäminen sekä paremman minän tavoittelu, johtaa jo auttamatta illuusion vahvistamiseen. Opi ulos, älä lisää. Pelkästään ajatteluun uskomalla olemme rakentaneet erillisyytemme vankilan. Tunteita tuntuu sillä energian laadut tuntuvat erilaisilta. Ei niistä mikään ole toistaan parempi tai huonompi. Ne vain ovat erilaisia. Salli tunteen tulla ja mennä, määrittämättä sitä.

Tunne on kuin ilmasto luonnossa. Välillä myrskyää ja välillä on tyynen seesteistä. Ei niitä tarvitse estää. Salli tunteen tulla ja katso mitä viestiä se kantaa, mutta älä anna tunteen viedä niihin liittyviin tarinoihin. Tarinat eivät kerro mistä on kysymys, vaan ohjaavat harhaan. Kaikki tunteet ovat nimetty ja siitä syystä arvotamme niitä eriarvoisiksi. Todellisuudessa tunne on tunne. Energian havainto, jonka koemme tuntemalla. Tietoisuus ei katoa, energia ei katoa, kaikki vain muuttaa muotoaan. Ei ole mitään pelättävää eikä pelon tunnettakaan tule pelätä. Katso mitä minkäkin tunteen alla on ja huomaa, ettei siellä ole mitään todellista.

Ajattelua tapahtuu, tunteita tuntuu, valintoja tapahtuu, elämä tapahtuu. Vapautta on laskea irti uskomuksesta, että erillinen minä, olisi kaiken takana. Katso ja etsi tuo minä. Missä muualla se on paitsi ajatuksena mielessämme? Ego-mielen tuolla puolen on rauha ja vapaus. Mikään ei ole henkilökohtaista. Kokeminen tapahtuu luonnollisesti ja energiatanssin mieltymyksiä voi vapaasti soveltaa kuten tietoisuus ohjailee. Laske irti ja tanssi vapaana. Anna ajattelun kulkea omia aikojaan, mutta lakkaa uskomasta sen tuottamaan sisältöön. Siten voit ohittaa egon ja nauttia matkasta.

Minua ei ole, eikä ole sinuakaan <3

~Mila Boström~

Jaa: Facebooktwitterlinkedinmail
Seuraa: Facebooktwitterlinkedinyoutubeinstagram
Bookmark the permalink.

Comments are closed.